Capital 2015

 Tämän vuoden viimeinen fretti näyttely vedettiin viikko sitten lauantaina pulkkaan. Capital on iso näyttely, jossa tällä kertaa kapasiteetti oli 120 frettiä. Tuomarit matkustivat Espanjasta saakka arvostelemaan frettejä suomeen. Ensinnäkin päivä oli todella mukava, pääsi taas kerran näkemään ihania fretti naisia. Meidän fretit eivät sijoittuneet, mutta kaikki saivat todella hyviä pisteitä. Itseasiassa koko näyttelyn piste arvioinnit, kun tulivat julki facebookkiin piti muutaman kerran hieraista silmiään. Mukana oli todella isoja pisteitä, jopa 100/100. Te jotka ette fretti näyttelyissä käy, ja luette blogiamme voin kertoa, että meillä ei kyllä taida suomessa todellisuudessa olla ihan noin hyvä tasoisia frettejä, kuin sadanpisteen fretti. Oli hassua miten eri tavalla eri tuomarit arvotelevat frettejä. Toiset kiinnittävät todella tarkkaan huomioita tiettyihin asioihin, kun tällä kertaa tuntui enemmänkin ulkoinen ulkonäkö olla keskeisenä, eikä mm. hampaat tms. Voin kirjoitella teille vähän enemmän tuohon alas meidän frettejen arvioita, sillä ne olivat jokseenkin erikoisia tietyistä kohdista ja niistä näkee mm. sen kuvan miten muut näkevät fretit verrattuna suomen fretti standardiin.

 Aloitetaan Ramonesta, joka on syntynyt 2011 ja on tällä hetkellä n. 4,5vuotias. Miinusta oli tullut mm. 5/6 kallosta, sillä se on hieman terävä, silmistä oli tullut 1,5/2 arvostelussa lukee suomennettuna juoksu tiedä sitten mitä meinaa. Turkki oli täydellinen, kynsistä oli saatu 1,5/3 sillä ne olivat hieman epätasaiset. Kokonais väristä olimme saanneet 2/6 koska mustia karvoja oli niin paljon, ja maskista 1/4, sillä Ramonella on naamassa myös jonkun verran mustia karvoja. Lopussa luki "Todella kaunis, mutta ei DEW". Dew tarkoittaa siis mustasilmäistä valkoista. Ramonen sivuilla lukee "Musta soopeli, rouni, mitti kuviolla", mutta koska poika on niin paljon vaalentunut rounin ansiosta (värikylläisyys, joka vaalentaa turkkia) olemme ilmoittaneet sen dewinä, sillä suomessa katsotaan dewiksi fretit joilla on alle 10% turkista tummia karvoja. Harmillisesti tuomarimme ei sitä ollut ymmärtänyt, ja kun kerron millaiset arvostelut Oskari sai ymmärrätte ettei myöskään tuo ns. "virallinen" värikään olisi käynnyt. Espanjassa ilmeisesti kyseinen väri on silver, mutta meidän suomen fretti standardissa sitä ei ole.

 Amelia sai pisteitä yhteensä 97,5/100. Ja sai saman verran pisteitä, kun luokan toinen. Amelian luokassa palkittiin  siis kaksi. Jos näin käy, että fretit saavat samoja pisteitä menevät ne tuomarille uudestaan, jolloin tuomari valitsee heistä paremman, ja sijoittaa sen palkinto paikalle. Miinusta Amelia oli saannut ainoastaan kallosta 5/6 sillä se oli hieman terävä kärkinen, lihaksistosta oli lähtenyt vain puoli pistettä, joka on kymmenestä todella vähän. Yleisestä luustosta oli tullut 9/10, mutta sitä ei oltu kommentoitu sen enempää. Lopussa oli kommentti kaunis. Olen erittäin tyytyväinen Ameliaan.

 Koda keräsi pisteitä 93,5/100. Pisteitä lähti mm. lihaksistosta 9/10, "läskistä" 3/5. Korvista oli kommentti hieman isot ja pisteitä 1,5/2. Väristä tuli 5/6, syynä tähän oli Kodan mahassa oleva laikku, josta kirjoittelin teille aikasemmin. Se ei valitettavasti ollut kadonnut vielä Capital aamunakaan, mutta mielestäni näyttää jo hieman paremmalta. Terveydestä oli tullut 4/5. Kokonaisuudesta oli lähtenyt vain yksi piste, kymmenen oli maksimi. Kommenttina "Kaunis". Kodan pisteistä olen myös erittäin positiivisesti yllättynyt. Vaikka voinkin sanoa tässä vaiheessa, että katson pisteitä hieman "skeptisesti".

 Oskari keräsi pisteitä 88/100.  Pisteitä oli lähtenyt mm. 5/6 terävästä naamasta. Kynsistä 2,5/3, sillä olivat hieman epätasaiset, niinkun Ramonella. Sitten tämä, mikä itseä taas ihmetyttää mitä tuomari ei ymmärtänyt. Oskari oli saannut väristä 2/6, kommentilla "ei ole musta soopeli", sekä 1/4 maskista ja miteistä. Hassua, sillä Oskari on mitti, sekä mustasoopeli. Suomalaisessa arvostelu lapussa, ei ole muuta "kategoriaa" johon tämän värinen fretti kävisi. Meiltä lähti noista siis todella paljon pisteitä. Oskarinkin väri olisi ilmeisesti ollut silver. Toki lappuun ei ollut merkitty kuviota "mitt", mutta ainekin toisissa näyttelyissä tuomari on silloin tällöin korjannut mikäli fretin väri on hänestä "väärin" merkitty. Tässä näkee taas näitä eroja. Harmi, että menetimme niin paljon pisteitä, sillä ettei tuomari ymmärtänyt väriä. 9,5/10 oli tullut käsiteltävyydestä, jossa kommenttina oli "hieman  hermostunut". Tuomarit olivat hieman ehkä arkoja, en itse huomannut että poika olisi yrittänyt nappasta, toki voi olla, että minulta jäi jotakin näkemättä. Kokonaisuudesta oli tullut 7/10, koska ei ole musta soopeli. Hup ainekin 7 pistettä lähti, koska poika "ei ole" paperissa merkityn värinen.

Tässä kuvassa esiintyy Marianne Tanskasta, joka on Kodan kasvattaja. Mariannen sylissä on Kodan äiti keskellä, ja sisko reunassa silmät kiinni. Halusin ottaa "perhe potretin" kerrankin, kun Mariannekin matkasi Tanskasta Suomeen. Koskaan en ole häntä tavannut, keskustellut siis lähinnä facebookissa. Sillä Koda tuli Tanskasta heinäkuussa Lisan matkassa. Kodan sisko oli aivan eri maata, kun Koda. Tilla tikkasi oikein kunnolla käteeni, niin että tuli useita hampaan jälkiä ja käsi oli muutamia päiviä kipeänä. Nellie äiti taas oli todella kiltti. Oli mukava kuulla Mariannelta Kodasta kommenttia, hänen mielestään poika oli kiva, todella valkoinen ja nätti. Toivottavasti saan hieman omaa englannin kieltäni treenattua, josko joskus pystyisi ilman "tulkkia" keskustella englanniksi. Kiitos siis tulkeille, teistä oli apua.

Ihanan tyytyväinen pariskunta poseeraa. Olen siis jo useasti kertonut blogin puolella, että Amelia on minulla sijoituksessa. Ylemmessä näkyy tuleva yhdistelmä, jonka myös Lisa on julkaissut omilla sivuillaan. Toivon suuresti, että tämä yhdistelmä toimii ja pentuja saadaan maailmaan. Itse odotan innolla ensi kevättä ja tätä pentuetta. Jännää nähdä mitä tästä pentueesta tulee, sillä musta soopeli on niin isona osana, yllätyksiä toki voi tulla. Ehkä tästä pentueesta tulee meillekkin vielä lauman täytettä. Olen niin kovin ihastunut Taoon, poika on niin komea ja mukava luonteeltaan.

Pääsin myös näkemään näyttelyissä Amelian äidin. Oli kiva kun kummankin pennun kasvattajat pääsivät paikalle. Harmittaa, kun tänä vuonna en päässyt näkemään muksuja ihan pentulaatikosta saakka, sillä kumpikin tuli meille ulkomailta. Siksi onkin todella upeaa kun pääsee vihdoin ja viimein näkemään jotain, mikä yhdistää. Amelialla ja Lilyllä oli todella paljon samaa näköä. Amelian silmät olivat vain vähän eri kohdassa. Ei epäilystäkään, ettei tässä ole äiti ja tytär. Ihastuin kovin myös Helerin mitti poikaan, vaikka katselinkin sitä vain ilman sylittelyä. Sen päänmuotokin oli paljon erillainen, kun omilla pojillani.