sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Elämäni eläin

Oli vuosi 2011 perheeseemme oli juuri muuttanut noin puolitoista kuukautta sitten soopeli tyttö Fria. Selasin apulan ilmoituksia, niinkun minulla oli tuolloin tapana. Vastaan tuli ilmoitus kahdesta uros fretistä Ramonesta, ja hänen kaveristaan. Laittelin uuden kodin etsijälle viestiä pojasta, sekä soittelimme tutustuimme toisiimme, ja keskustelimme meistä sekä Ramonesta. Oli ilo huomata kuinka paljon vanha omistaja oli kiinnostunut meistä, ja halusi tarkasti valita kodin jonne poika muuttaisi. Saimme sovittua asioista, ja niimpä jonkin ajan päästä edellinen omistaja hurautti pihaamme ja alkoi tutustuminen uuteen perheenjäseen. Koska olin tuolloin vielä ala-ikäinen äitini täytti paperit, josta alkoi uusi luku elämässämme. Edellinen omistaja kävi Ramonea katsomassa muutaman kerran, sekä olemme hänen kanssaan vieläkin yhteyksissä. Ramonenista ei luovuttu fretistä johtuvin perustein, vaan omistajan avopuolison pahentuneen allergian vuoksi. Edelliselle kodille oli selvästi raskasta luopua freteistä, mutta joskus on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja vaikka ne satuttaisivat itseä.

Ramonen oli meille tullessaan noin 10-11viikkoinen pieni rääpäle. Poika oli heti todella kiltti, mikä yllätti meidät todella. Perheemme Fria fretti kun oli aivan toiselta planeetalta, kaksikko oli kun yö ja päivä, mutta tulivat erittäin hyvin toimeen keskenään.
Pian tutustuin Petsiessä erääseen naiseen, ja pian selvisi että hänellä oli Ramonenin veli. Sain häneltä poikien kasvattajan tiedot ja pian olinkin yhteydessä kasvattajaan, oli mukava päästä vaihtamaan viestejä, ja kuulemaan vielä enemmän. Ramonen on syntynyt 29.5.2011, ja hänen lisäkseen pentueessa oli kolme sisarusta, yksi sisko ja kaksi veljeä. Ramonenin kasvattaja toimii Kouvolan alueella, ja kasvattaa Polar freteissä nimellä Winterwolfs.

Fria kuoli vuonna 2011, jonka jälkeen Ramonen oli minulla ainoana frettinä. Tuona aikana siitä tuli minulle erityisen tärkeä. Jokainen tietää, että elämä voi välillä heittää kärrynpyörää pahemminkin, oma jaksaminen ei ole aina ollut korkealla, mutta silti tämä pieni näätä on aina ollut korvaamattoman tärkeä. Sillon kun omistaja rypi suossa, ja mietti miten ihmeessä voi selvitä elämän epäreiluista valinnoista joku tökki samaan aikaa eteenpäin. Kyse on eläimestä, jolle on voinnut kertoa ne isoimmatkin salaisuudet.

Ramonen on todella symppis tapaus, meidän luotto fretti, joka pari vuotta sitten sai vallotettua avopuolisonikin sydämmen. Hänelle kun fretit olivat ensin hieman vaikea paikka, jonka epäilen vahvasti johtuvat tiedon puutteesta. Jos oletus on "pureva villipeto" en yhtään ihmettele miksi eläimen hyväksyminen on vaikeaa. Kerran päätin ottaa pojan mukaan, kun lähdin viettämään viikonloppua nykyisen avopuolisoni luokse, aluksi hän katsoi kauempaa ja juoksi sängylle seisomaan, kun luuli tulevansa purruksi. Tajusi kuitenkin pian, kuinka kiltti Ramonen on ja tällä hetkellä tuokin jo osaa lässyttää freteille. Ramonen on fretti, jonka uskallan antaa frettien esittely päivillä lasten syliin, jonka lisäksi annan myös pienten sisarusten tuon kanssa olla. Tottakai kyseessä on eläin, josta ei loppupeleissä koskaan voi tietää ja tottakai varoitan että on mahdollisuus että tämä voi näykkästä, vaikken osaa itse uskoa siihen.

Ramonen on ensimmäinen fretti, jonka kanssa lähdin katsomaan näyttely rintamaa. Monissa näyttelyissä olemme käynneet, saamatta mitään mutta tuo ei ole meitä masentanut kivointa on ollut päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Muutaman kerran on tämä fretti mammakin saannut purskahtaa melkein itkuun. V. 2014 Ramonen oli Tammerferretissä tuomarin suosikki, 2015 Tammerferretissä poika oli luokan ensimmäinen, sekä paras seniori. Kesäpiknikissä pääsin taas yllättymään, kun Ramonen oli luokan toinen, ja 2016 Valentinessa luokan ensimmäinen.

Tänä vuonna Ramonen täyttää 5v, ja näihin vuosiin on mahtunut todella paljon iloja, suruja, onnellisia hetkiä, sekä epäonnistumisia. Olen kuitenkin todella onnellinen, että sain Ramonen. Ne joilla ei ole eläimiä, ei välttämättä voi ymmärtää millaisen suhteen voi saada aikaseksi pienen otuksen kanssa.
Ilman Ramonea olisin tuskin saannut tutustua niin hienoihin ihmisiin, joihin olen saannut tutustua. En voi koskaan sanoin kuvailla, kuinka rakas tuo eläin voi olla, ei mitkään sanat tai ilmeet voi sitä kertoa. Luottoystäväni, pieni tuhisija, rakastettava ja rakastava tuo elämäni eläin.


2 kommenttia:

  1. Ihana teksti, ja voin niiin samaistua siihen että pienikin eläin voi olla niin tärkeä, ja se suhde jonka siihen saa luotua on ihan uskomaton. <3 Oli se sitten kani tai fretti tai vaikka kissa.

    VastaaPoista

Hyvällä maulla kirjoitetut risut ja ruusut, sekä kysymykset ovat tervetulleita !