tiistai 19. joulukuuta 2017

Unohdettu blogi

En suinkaan ole unohtanut teitä, tai tätä blogia. Monesti olen miettinyt kirjoittavani, mutta viime kuukaudet tai oikeastaan tämä koko vuosi on ollut monellakin tapaa minulle vaikea.
Olen miettinyt paljon omaa itseäni, mitä haluan elämältäni, sekä kuka oikeasti olen ja haluan olla.
Vanhat asiat ovat painaneet mieltä, ja tekemistä on ollut vaikka muille jakaa, ja välillä oma jaksaminenkin on ollut hieman vaakalaudalla.

Otin tämän vuoden aikana myös suurta stressiä blogista, ja mietin jo välillä koko blogin kaatamista alas.
Ajattelin ettei minusta, ehkä ole enää tähän, tuntui pakkopullalta. Minulla on kirjoituksia tallessa kylläkin, mutten koskaan niitä julkaissut. Tekstit kuulostivat liian väärältä, ja uskon että myös te olisitte siellä toisella puolella huomanneet sen, etten kirjoittanut tekstejä omasta tahdosta, vaan sen takia että niin on pakko tehdä.
Kuitenkin joka kerta kun mietin blogiin kirjautumista, ja blogin poistamista joku päänsisällä huusi jatkamaan.
Tämä blogi on minulle todella tärkeä, ja nautin tänne kirjoittamisesta, ja valokuvien ottamisesta. Tänä vuonna vaan kaikki muu on viennyt niin paljon energiaa ja jaksamista, että tämä blogi on saannut jäädä taka-alalle.

Minulla on kuitenkin jo ensi vuosi mielessä, ja uskon ehkä seuraavan kerran palaavani silloin kirjoittamaan blogia, ellen loppukuusta kirjoita vielä vuoden koostetta. Joka hieman jo polttaa sormien alla.
Henkilön Henna Maaria Kiviniemi kuva.
Lisa Hyöky

Kuitenkin kaikkine selityksineen haluaisin vielä tässä postauksessa esitellä meidän "unohdetun hybridi pojan".
Kevät oli meille erityisen jännittävää aikaa, olin jo pitkään toivonut yhdestä yhdistelmästä perheeseemme muksua. Ensimmäinen astutus ei onnistunut ja toinenkaan ei näyttänyt tuottavan tulosta. Kunnes kaikkien yllätykseksi 16.6 syntyi pieniä karvanakkeja.
Kun hektisimmät viikot olivat takanapäin sain viestin, jonka seurauksena purskahdin itkuun. Saimme tiedon, että vihdoin ja viimein perheemme kasvaa, ja niin kovasti toivottu pikkumusta pääsee muuttamaan Elo-Syyskuussa luoksemme.
En meinannut pysyä pöksyissäni, niin kovasti poikaa kotiin odotimme. Pyörittelin päässä myös useita nimiä, ja googlettelinkin paljon. Olin kuitenkin jo päättänyt aikoja sitten, että haluaisin joskus nimetä eläimeni Nitroksi, kunhan oikeanlainen eläin sattuu vastaan. Mietittyäni useita viikkoja monia vaihtoehtoja päädyin aina yhteen ja samaan, ja niin nimesin pojan Nitroksi. Ja tuo nimi onkin sopinut pikkumustalle kun nenä päähän.
Tulen vielä myöhemmin kertomaan lisää millainen poika on kyseessä ja miten se sulautui meidän kuuden muun fretin lauman jatkoksi.

Toivottavasti tämä kirjoitus ei mennyt ihan sekavaksi, ja saatte vielä selityksistä ja pointeistani kiinni. Muistutan vielä, että meitä voi serurata instagrammista nimellä @Naataklaani
Henkilön Henna Maaria Kiviniemi kuva.
Kuvannut Lisa Hyöky
Henkilön Pickpocket's Ferrets kuva.
Kuvannut Lisa Hyöky
Henkilön Henna Maaria Kiviniemi kuva.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyvällä maulla kirjoitetut risut ja ruusut, sekä kysymykset ovat tervetulleita !